Diplomatarium Fennicum

Tietoa hankkeesta

Toimituskunta

Diplomatarium Fennicumin ylläpidosta ja jatkokehittämisestä vastaa Kansallisarkiston Digitaaliset tutkimuspalvelut sekä arkiston asettama Diplomatarium Fennicumin toimituskunta. Toimituskunnassa on edustettuna historioitsijoita ja kielitieteilijöitä useista yliopistoista, ja sen kokoonpano on seuraava:

  • FT Seppo Eskola, Helsingin yliopisto
  • Prof. Tuomas Heikkilä, Helsingin yliopisto
  • FT Maria Kallio-Hirvonen, Kansallisarkisto
  • Prof. Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto
  • FM Lauri Leinonen, Helsingin yliopisto
  • Prof. Harry Lönnroth, Jyväskylän yliopisto
  • Dos. Tapio Salminen, Tampereen yliopisto
  • Prof. Kirsi Salonen, Turun yliopisto
  • FL Minna Sandelin, Turun yliopisto

Tavoitteet

Diplomatarium Fennicum -tietokanta on tietovaranto, jonne voidaan tallentaa tietoa Suomen keskiaikaa koskevista asiakirjalähteistä, ja väline, jolla tätä tietoa voidaan tutkia. Tietokannan sisältöä ja toimivuutta kehitetään jatkuvasti. Diplomatarium Fennicumin tavoitteena on tarjota käyttäjilleen mahdollisimman kattavasti Suomen keskiajan asiakirjakorpukseen kuuluvien tekstien tieteelliset editiot, alkuperäislähteiden korkealaatuiset digitaaliset kuvat, asiakirjojen kattavat metatiedot sekä monipuoliset työkalut tietojen hyödyntämiseen. Palvelun kehittämisessä huomioidaan eri tieteenalojen tarpeet historiantutkimuksesta kielitieteeseen ja luodaan edellytykset kokonaisuuden ylläpidolle ja kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Tietokannan sisällöstä ja sen kehittämisestä vastaa Diplomatarium Fennicumin toimituskunta. Tietokannan ydin on sen tieteellinen aineisto, jonka muodostavat tekstikorpus lähde-editioineen, aineistoa kuvaileva metadata sekä lähteiden digitaaliset jäljenteet. Tietokannan runko ja siinä olevien asiakirjojen numerointi perustuu Reinhold Hausenin vuosina 1910–1935 julkaisemaan Finlands medeltidsurkunder (FMU) -julkaisusarjaan, jota on täydennetty ja täydennetään muilla Suomen keskiajan asiakirjakorpusta koskevilla julkaisusarjoilla sekä julkaisemattomilla asiakirjoilla. Tietokanta sisältää myös asiakirjakohtaiset linkit tärkeimpiin ulkomaisiin keskiajan asiakirjojen tietokantoihin (Esim. Ruotsin Valtionarkiston Svenskt Diplomatariums huvudkartotek, SDHK) ja julkaisusarjoihin.

Diplomatarium Fennicumin sisällöntuotannon keskeisin osa-alue on tekstikorpuksen laajentaminen, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: Uusien, aiemmin tuntemattomien lähteiden julkaisusta, jo julkaistujen lähteiden uusista editioista sekä eri julkaisuissa aiemmin editoitujen, Suomen keskiaikaa koskevien asiakirjojen sisällyttämisestä tietokantaan. Uusia, aikaisemmin tuntemattomia asiakirjalähteitä julkaistaan Diplomatarium Fennicumissa regestoina (kattava sisältökuvaus, arkistoprovenienssi) ja editioina. Aikaisemmin kokonaan tuntemattomia tai editoimattomia asiakirjoja on säilynyt useissa Suomen alueen keskiajan kannalta merkittävissä ulkomaisissa arkistoissa. Aikaisemmin tuntemattomista tai julkaisemattomista sekä jo julkaistuista asiakirjoista tehtävät editiot perustuvat Diplomatarium Fennicum -toimituskunnan kokoamiin eri tieteenalojen piirissä määriteltyihin vakiintuneisiin tieteellisiin kriteereihin. Tietokantaan sisällytettävien jo aiemmin muualla julkaistujen asiakirjojen ja julkaisusarjojen avulla Diplomatarium Fennicum tekee näkyväksi Suomen keskiajan asiakirjoihin liittyvää pitkää tutkimushistoriaa. Tietokannan tavoitteena on aikaa myöten sisältää kaikki Suomeen liittyvistä keskiaikaisista asiakirjoista painettuna julkaistut editiot, sekä toimia uusien editioiden julkaisukanavana. Editioiden, regestojen ja tietokantaan sisällytettävien elementtien julkaisua valvoo toimituskunta.

Toisena keskeisenä kehityskohteena on tietokannan metadata. Diplomatarium Fennicumin kaltaisen relaatiotietokannan toiminta perustuu riittäviin metatietoihin, ja niitä pyritään rikastamaan jatkuvasti. Tärkeimpiin metatietoihin luetaan asiakirjojen sisältämät paikka- ja henkilötiedot, lähteiden arkistosijainnit sekä ajoitukset, jotka on DF-tietokannassa pyritty antamaan kaikista asiakirjoista mahdollisimman tarkasti ja kattavasti. Metatietojen suhteen DF:ssä on panostettu myös aineiston kategorisointiin. Asiakirjat on myös asiasanoitettu sisällön mukaan sekä ryhmitelty asiakirjan tyypin mukaan, ja ne ovat myös ryhmiteltävissä niiden sisältämän kielen mukaan. Lisäksi aineistoon on tehty koneavusteista entiteetinpoimintaa hyödyntävä entiteettihaku, joilla asiakirjoista voi etsiä nimettyjä entiteettejä eri varianttimuodoissaan. Metatiedot tarjoavat käyttäjille monipuolisia keinoja suodattaa ja käsitellä aineistoa, ja niiden jalostusta jatketaan.

Kolmantena tietokannan sisällön keskeisenä osa-alueena ovat korkealaatuiset digitaaliset jäljenteet lähteistä, jotka ovat editioiden ohella nykyaikaisen asiakirjatutkimuksen perusedellytys. Tietokantaan pyritään saamaan asiakirjojen digitaalisia jäljenteitä mahdollisimman kattavasti sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä. Jäljenteet tarjotaan joko suoraan tietokannassa tai linkin kautta.

Tietokannan teknisestä ylläpidosta ja kehityksestä vastaa Kansallisarkisto. Tietokannan tekninen jatkokehitys suoritetaan ensisijaisesti erillishankkeissa Kansallisarkiston ja toimituskunnan johdolla. Tietokannan teknisessä kehittämisessä huomioidaan ennen kaikkea käyttäjien tarpeet. Erityisesti tutkijakäyttäjien palaute pyritään huomioimaan aineiston käsittelyyn liittyvien sovellusten kehittämisessä. Diplomatarium Fennicumin tarkoituksena on paitsi helpottaa tiedon löytymistä, myös tarjota monipuoliset työkalut aineistokokonaisuuksien analysointiin tietokannan sisällä.


Historia

Diplomatarium Fennicumin tieteellisen sisällön pohjan muodostaa valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin toimittama kahdeksanosainen editiosarja Finlands medeltidsurkunder (FMU 1910–1935) sekä samoin Hausenin editoima Turun tuomiokirkon musta kirja (REA, Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok 1890). Hausen otti mukaan julkaisuunsa kaikki löytämänsä Suomen keskiaikaan liittyvät asiakirjat, ja nämä yli 6 700 tekstiä muodostavat yhä Diplomatarium Fennicumin tekstikorpuksen rungon.

Kansallisarkistossa luotiin jo 1990-luvulla ensimmäinen versio Diplomatarium Fennicumista. Tuolloin tavoite oli saattaa FMU:n ja REA:n sisältämät tekstit sähköiseen muotoon ja asettaa ne verkkotietokantana tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön. Hanke julkaisikin parannellun version FMU:sta sekä osan REA:sta (ensimmäiset 150 asiakirjaa) ja saavutti näin pääosin tärkeimmän tavoitteensa. Ensimmäinen DF-tietokanta oli yli viisitoista vuotta tutkijoiden ahkerassa käytössä. Teknologian nopea kehitys jätti kuitenkin 90-luvun tietokannan jälkeensä, ja tutkijat toivoivat tietokannan teknisten ominaisuuksien uudistamista ja sen sisällön laajentamista. Vuonna 2015 alkanut uusi DF-hanke pyrki vastaamaan näihin toiveisiin.

Tarkemmin Diplomatarium Fennicumin varhaisia vaiheita ja Suomen keskiaikaisten asiakirjojen editointihistoriaa sekä aiheeseen liittyvää problematiikkaa eritellään ensimmäisen DF-hankkeen laatimassa artikkelissa (PDF).


Diplomatarium Fennicum -hanke 2015–2018

Kansallisarkisto käynnisti vuonna 2015 Diplomatarium Fennicum -hankkeen, jonka tavoitteena oli nykyaikaisen tutkimusinfrastruktuurin luominen Suomen keskiajan asiakirjalähteiden tutkimukselle. Koneen Säätiön rahoittaman hankkeen tuloksena syntynyt uusi Diplomatarium Fennicum -verkkopalvelu korvasi aiemman samannimisen tietokannan ja tarjoaa keskiajan tutkimukselle laajan tietovarannon sekä tutkimusalustan. Hanke sai alkunsa Kansallisarkiston ja tutkijayhteisön tiiviistä yhteistyöstä, ja palvelua kehitettiin tutkijoiden toiveet huomioiden.

Hankkeen työn tuloksena uudesta palvelusta julkaistiin betaversio 1.10.2016 Turun kirjamessuilla. Palvelun täysi versio julkaistiin seminaarissa Kansallisarkistossa 24.11.2017. Täyden version kehittämistä jatkettiin hankkeen loppuun asti keväälle 2018.

Hankkeesta vastasi Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen. Hankkeen ohjausryhmään kuului Kansallisarkiston virkamiehiä sekä historiantutkijoita ja kielitieteilijöitä useista yliopistoista. Ryhmän kokoonpano oli seuraava:

Tutkimusjohtaja Päivi Happonen (Kansallisarkisto), Dos. Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto), Dos. Anu Lahtinen (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto), Prof. Marko Lamberg (Tukholman yliopisto), Apul. prof. Kirsi Salonen (Turun yliopisto), Lehtori Minna Sandelin (Turun yliopisto), Lehtori Seija Tiisala (Helsingin yliopisto), Kehittämispäällikkö Vili Haukkovaara (Kansallisarkisto), Kehittämispäällikkö Anne Wilenius (Kansallisarkisto), Ylitarkastaja Yrjö Kotivuori (Kansallisarkisto).

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi kolmihenkinen projektiryhmä: Projektipäällikkö FM Seppo Eskola, tutkija FM Lauri Leinonen sekä ICT-suunnittelija MSc Denis Mandrov. Aineiston läpikäyntiin ja metadatan rikastamiseen hankkeessa osallistuivat FM Olli-Pekka Kasurinen, FM Sanna Supponen sekä FT Ville Walta. Lisäksi osana DF-hanketta FT Tapio Salminen tuotti editiot kahdeksasta aiemmin editoimattomasta Tallinnan kaupunginarkistossa sijaitsevasta Suomea koskevasta lähteestä (DF 6 858–6 865) ja tietokantaan lisättiin Auctoritate Papae -teoksessa julkaistut suomalaisia koskevat tekstit paavillisen penitentiariaattiviraston arkistosta Roomasta (DF 6 727–6 856).


Nådendalsdiplomen-projekti

Vuosina 2016 2019 Kansallisarkistossa toteutettiin Diplomatarium Fennicumiin läheisesti liittyvä Nådendalsdiplomen-projekti. Projektissa tutkittiin valikoitua joukkoa keskiaikaisia asiakirjoja, laadittiin niistä sekä historiatieteellisiä editioita että kielitieteellisiä transkriptioita ja kehitettiin Diplomatarium Fennicumia paremmin kielitieteellistä tutkimusta tukevaksi. Nådendalsdiplomen-hankkeen käsittelemään aineistoon kuuluu erityisesti Naantalin luostariin liittyviä asiakirjoja sekä muun muassa niin sanottu Pavel Scheelin kirjekokoelma. Hankkeen tavoitteena oli tutkia erityisesti ruotsinkielisiä asiakirjoja sekä ruotsin kielen vuorovaikutusta muiden kirjakielten kanssa. Hanke julkaisi tammikuussa 2017 editiot ja transkriptiot 62 asiakirjasta ja liitti ne Diplomatarium Fennicumiin. Vuonna 2019 valmiiksi saadut editiot julkaistiin Diplomatarium Fennicum –tietokannassa syksyllä 2020. Nådendalsdiplomen-hankkeessa uusia editioita asiakirjoista ovat tuottaneet FT Viveca Rabb, FT Oliver Blomqvist sekä FT Mikko Kauko. Hanketta on rahoittanut Svenska Kulturfonden.