Diplomatarium Fennicum

Tietoa hankkeesta


Hanke 2015–2018
Historia
Tavoitteet
Nådendalsdiplomen-projekti

Hanke 2015–2018

Kansallisarkisto käynnisti vuonna 2015 Diplomatarium Fennicum -hankkeen, jonka tavoitteena on nykyaikaisen tutkimusinfrastruktuurin luominen Suomen keskiajan asiakirjalähteiden tutkimukselle. Hankkeen tuloksena syntyvä uusi Diplomatarium Fennicum -verkkopalvelu korvaa aiemman samannimisen tietokannan ja tarjoaa keskiajan tutkimukselle laajan tietovarannon sekä tutkimusalustan. Hanke on saanut alkunsa Kansallisarkiston ja tutkijayhteisön tiiviistä yhteistyöstä, ja palvelua kehitetään tutkijoiden toiveet huomioiden.

Hankkeen työn tuloksena uudesta palvelusta julkaistiin betaversio 1.10.2016 Turun kirjamessuilla, ja palvelun täysi versio julkaistaan/julkaistiin seminaarissa Kansallisarkistossa 24.11.2017.

Hankkeesta vastaa Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu Kansallisarkiston virkamiehiä sekä historiantutkijoita ja kielitieteilijöitä useista eri yliopistoista. Ryhmän kokoonpano on seuraava:

Tutkimusjohtaja Päivi Happonen (Kansallisarkisto), Dos. Tuomas Heikkilä (Helsingin yliopisto), Dos. Anu Lahtinen (Turun yliopisto, Helsingin yliopisto), Prof. Marko Lamberg (Tukholman yliopisto), Apul. prof. Kirsi Salonen (Turun yliopisto), Lehtori Minna Sandelin (Turun yliopisto), Lehtori Seija Tiisala (Helsingin yliopisto), Kehittämispäällikkö Vili Haukkovaara (Kansallisarkisto), Kehittämispäällikkö Anne Wilenius (Kansallisarkisto), Ylitarkastaja Yrjö Kotivuori (Kansallisarkisto).

Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa kolmihenkinen projektiryhmä: Projektipäällikkö FM Seppo Eskola, tutkija FM Lauri Leinonen sekä ICT-suunnittelija MSc Denis Mandrov (sähköpostit muotoa etu.sukunimi@arkisto.fi).


Toimituskunta

Nykyinen DF-hanke päättyy alkuvuodesta 2018, minkä jälkeen Diplomatarium Fennicumin ylläpidosta ja jatkokehittämistä vastaa Kansallisarkisto sekä sen asettama Diplomatarium Fennicumin toimituskunta. Toimituskunnassa on edustettuna historioitsijoita ja kielitieteilijöitä useista eri yliopistoista. Toimituskunnan kokoonpano on seuraava:

FM Seppo Eskola, Helsingin yliopisto

Dos. Tuomas Heikkilä, Helsingin yliopisto

FM Maria Kallio, Turun yliopisto

Prof. Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto

FM Lauri Leinonen, Helsingin yliopisto

Prof. Harry Lönnroth, Jyväskylän yliopisto

FT Tapio Salminen, Tampereen yliopisto

Prof. Kirsi Salonen, Turun yliopisto

FL Minna Sandelin, Turun yliopisto


Historia

Diplomatarium Fennicumin tieteellisen sisällön pohjan muodostaa valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausenin toimittama kahdeksanosainen editiosarja Finlands medeltidsurkunder (FMU 1910–1935) sekä samoin Hausenin editoima Turun tuomiokirkon musta kirja (REA, Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkas Svartbok 1890). Yhteensä teokset sisältävät yli 6700 tekstin editiot. Hausen otti mukaan julkaisuunsa kaikki löytämänsä Suomen keskiaikaan liittyvät asiakirjat, ja ne muodostavat yhä Diplomatarium Fennicumin tekstikorpuksen rungon.

Kansallisarkistossa luotiin jo 1990-luvulla ensimmäinen versio Diplomatarium Fennicumista. Tuolloin tavoite oli saattaa FMU:n ja REA:n sisältämät tekstit sähköiseen muotoon ja asettaa ne verkkotietokantana tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön. Hanke julkaisikin parannellun version FMU:sta sekä osan REA:a (ensimmäiset 150 asiakirjaa) ja saavutti näin pääosin tärkeimmän tavoitteensa. Ensimmäinen DF-tietokanta olikin yli viisitoista vuotta tutkijoiden ahkerassa käytössä. Samalla teknologian nopea kehitys jätti kuitenkin 90-luvun tietokannan jälkeensä, ja tutkijat toivoivat pitkään tietokannan teknisten ominaisuuksien uudistamista ja sen sisällön laajentamista. Vuonna 2015 alkanut uusi DF-hanke pyrki vastaamaan näihin toiveisiin.

Tarkemmin Diplomatarium Fennicumin ja Suomen keskiaikaisten asiakirjojen editointihistoriaa sekä aiheeseen liittyvää problematiikkaa eritellään ensimmäisen DF-hankkeen laatimassa artikkelissa.


Tavoitteet

Diplomatarium Fennicum -hankkeen tavoitteena on uudistaa pysyvästi suomen keskiajan tutkimuksen keskeinen infrastruktuuri. Tietokanta on yhtäältä tietovaranto, jonne voidaan tallentaa laajasti tietoa Suomen keskiaikaa koskevista asiakirjalähteistä, ja toisaalta väline, jolla tätä tietoa voidaan tutkia. Valmiina se tulee sisältämään mahdollisimman kattavasti Suomen keskiajan asiakirjakorpukseen kuuluvien tekstien tieteelliset editiot, korkealaatuiset digitaaliset kuvat alkuperäislähteistä, kattavat metatiedot asiakirjoista sekä monipuoliset työkalut tietojen hyödyntämiseen. Palvelun kehittämisessä huomioidaan eri tieteenalojen tarpeet historiantutkimuksesta kielitieteeseen, ja luodaan edellytykset kokonaisuuden ylläpitämiselle ja kehittämiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Diplomatarium Fennicumin ydin on sen tieteellinen aineisto. Keskeisenä uudistuksena tietokannan perustaa laajennetaan liittämällä mukaan FMU:ta täydentäviä julkaisusarjoja. Näin asiakirjojen pitkä tutkimushistoria tehdään näkyväksi. Merkittävä aukko aineistossa on paikattu digitoimalla ja oikolukemalla Turun tuomiokirkon Musta kirjan editio ensi kertaa kokonaisuudessaan. Editiosarjojen rinnalla digitoidaan myös muuta tutkimusta tukevaa kirjallisuutta. Tärkeimmät ulkomaiset tietokannat on huomioitu, ja kukin asiakirja linkitetään esimerkiksi Svenskt Diplomatariums huvudkartotek (SDHK) -tietokantaan Ruotsin Valtionarkiston sivuille.

Korkealaatuiset digitaaliset kuvat ovat editioiden ohella nykyaikaisen asiakirjatutkimuksen perusedellytys, ja hanke pyrkii digitaalisten kuvien saattamiseen tutkijoiden käyttöön mahdollisimman kattavasti. Suurin osa suomalaisissa instituutioissa säilytettävistä keskiaikaisista asiakirjoista toimitetaan saataville digitaalisessa muodossa, ja kuvat tarjotaan joko suoraan tietokannassa tai linkin kautta. Ulkomaisten instituutioiden asiakirjoista hankitaan kuvia yhteistyössä niitä säilyttävien instituutioiden kanssa. Aikaa myöten Diplomatarium Fennicumiin on tarkoitus sisällyttää kuvat kaikista aineistoon sisältyvistä alkuperäisasiakirjoista.

Sisällöntuotannossa keskeisimmät osa-alueet ovat Diplomatarium Fennicumin tekstikorpuksen laajentaminen tuottamalla uusia editioita sekä tietokannan metatietojen parantaminen. Diplomatarium Fennicumin kaltaisen relaatiotietokannan toiminta perustuu riittäviin metatietoihin, ja niitä rikastetaan hankkeessa jatkuvasti. Tärkeimpiin metatietoihin luetaan asiakirjojen sisältämät paikka- ja henkilötiedot, lähteiden arkistosijainnit sekä ajoitukset. Urakka metatietojen työstämisessä on valtava, ja hankkeessa on keskitytty olemassa olevien metatietojen yhdenmukaistamiseen, arkistolähteiden paikantamiseen (mikä on edellytys digitoinnille ja digitaalisten kuvien tilaamiselle) sekä paikka- ja henkilötietojen keräämiseen. Laajennettuja ja parannettuja metatietoja julkaistaan vielä verkkopalvelun täyden version julkaisemisen jälkeenkin jatkuen aina alkuvuoteen 2018.

Tekstikorpuksen laajentaminen tapahtuu julkaisemalla editioita aiemmin julkaisemattomista asiakirjoista, FMU:n painamisen jälkeen julkaistuista asiakirjoista sekä uusia editioita jo FMU:ssa tai REA:ssa julkaistuista asiakirjoista. Uusia, vielä julkaisemattomia asiakirjoja on tunnistettu mm. Tallinnan ja Vatikaanin arkistoista, ja lisäksi hanke on tunnistanut Ruotsin SDHK-tietokannan avulla satoja asiakirjoja, jotka voivat kuulua myös Diplomatarium Fennicumin piiriin. Uusien asiakirjaeditioiden julkaisemiseksi hanke tuottaa kansalliset diplomataariset editioperiaatteet keskiaikaisten asiakirjojen julkaisemiselle. Uusia editioita laaditaan sekä hankkeen tutkijoiden voimin että yhteistyössä DF:ään sisältyviä aineistoja käyttävien tutkimushankkeiden kanssa. FMU:n jälkeen julkaistujen asiakirjaeditioiden tietoja hanke kerää keskitetysti. Näiden osalta hanke sopii editioiden julkaisuoikeuksista ja saattaa editiot tietokoneluettavaan muotoon. Näiden työvaiheiden myötä Suomen keskiaikaisten asiakirjojen korpus kasvaa ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, ja samalla Diplomatarium Fennicum kehittyy julkaisualustaksi uudelle tieteelliselle tutkimukselle.

Palvelun kolmea perusosaa – verkkopalvelua, tietokantaa ja logiikkakerrosta – ohjelmoidaan ja kehitetään pala palalta käyttäjien tarpeiden mukaan. Sovellusten kehittämisessä huomioidaan erityisesti tutkijakäyttäjien palaute, ja tarkoituksena on helpottaa tiedon löytymistä sekä tarjota monipuoliset työkalut aineistokokonaisuuksien analysointiin tietokannan sisällä. Palvelun täyden version julkaisuun mennessä on toteutettu muun muassa tarkat hakuominaisuudet (sekä asiakirja- että konkordanssihaussa), hakutulokset aikajanalla visualisoiva diagrammi sekä karttasovellus. Myöhemmin julkaistaan vielä työkalu nimistön erotteluun editioteksteistä sekä selvästi aiempaa tarkempi asiakirjojen antajien henkilöhaku.

Tiedon avoimuus on julkishallinnon tutkimushankkeissa keskeinen arvo, ja hankkeen kaikessa toiminnassa huomioidaan se, että tietokannan tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Diplomatarium Fennicum on suunniteltu mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi muiden tietokantojen ja järjestelmien kanssa, ja sen koko sisältö pyritään julkaisemaan avoimena datana niin, että kaiken aineiston voi ladata omalle koneelleen.


Nådendalsdiplomen-projekti

Kesällä 2016 Kansallisarkistossa käynnistyi Diplomatarium Fennicumiin läheisesti liittyvä Nådendalsdiplomen-projekti. Projektissa tutkitaan valikoitua joukkoa keskiaikaisia asiakirjoja, laaditaan niistä sekä historiatieteellisiä editioita että kielitieteellisiä transkriptioita ja kehitetään Diplomatarium Fennicumia paremmin kielitieteellistä tutkimusta tukevaksi. Aineistoon kuuluu erityisesti Naantalin luostariin liittyviä asiakirjoja sekä muun muassa niin sanottu Pavel Scheelin -kirjekokoelma. Tavoitteena on tutkia erityisesti ruotsinkielisiä asiakirjoja sekä ruotsin kielen vuorovaikutusta muiden kirjakielten kanssa. Ensimmäisenä tuloksenaan projekti julkaisi tammikuussa 2017 editiot ja transkriptiot 62 asiakirjasta ja liitti ne Diplomatarium Fennicumiin. Editointityötä jatketaan tällä hetkellä Pavel Scheelin kokoelman parissa. Hanketta rahoittaa Svenska Kulturfonden.